Julkaistu Postimees-lehdessä vuonna 2016
Chaenomeles on kotoisin pääasiassa Japanin ja Kiinan vuoristometsistä. Suvusta tunnetaan neljä lajia, joista kolme on kotoperäisiä Kiinalle. Niitä ei käytetty laajalti Euroopassa ennen 1700-luvun loppua.
Japanilainen eli piikkinen kvitteni (Chaenomeles japonica) on suhteellisen matala, 60–100 cm. Se kukkii touko-kesäkuussa runsain oranssein tai punaisin kukin. Levittävine oksineen pensas on yleensä talvellamme lumen peitossa, joten oksien jäätymisriski on pienempi . Sileä- eli korkea kvitteni (Chaenomeles speciosa) on pystykasvuinen pensas, joka kasvaa kotimaassaan yli kaksi metriä korkeaksi. Ankarampina talvina se voi vaurioitua ilmastossamme enemmän jäätyessään lumirajaan asti. Kukkien väri vaihtelee oranssinpunaisesta vaaleanpunaiseen ja valkoiseen. Näitä kahta lajia risteyttämällä on saatu satoja hyviä lajikkeita kauniista kvitteneistä (Chaenomeles x superba), jotka vaihtelevat ominaisuuksiltaan pakkasenkestävyyden, korkeuden, kukinta-ajan, kukan värin sekä hedelmien muodon ja koon suhteen. Onneksi on löydetty myös muotoja, joissa ei ole poikasia. Lajikevalikoima on melko suuri, mutta niiden saatavuus ja tieto niiden soveltuvuudesta ilmastoomme on melko puutteellista. Jos haluat tuoda kasvin mukanasi puutarharetkiltäsi, kannattaa muistaa, että ruusun tavoin kvitteni on aina ehdottomasti tuotavien kasvien listalla.
Viljely
Vaikka se on suhteellisen vaatimaton kasvilaji, sillä on silti joitakin tärkeitä vaatimuksia runsaan kukinnan ja suuremman sadon saavuttamiseksi. Equanimium tarvitsee varmasti hedelmällisen, aurinkoisen kasvupaikan, jossa on kevyempää maaperää. Maaperän pH:n on oltava hieman hapan, koska emäksisessä ympäristössä ravinteiden imeytyminen heikkenee. Tämä ilmenee esimerkiksi lehtien kloroosina ja reunojen nuutumisena kasvukauden aikana. On myös tärkeää tietää, että Equanimium-kukat ovat steriilejä omalle siitepölylleen ja sadon saamiseksi on tarpeen kasvattaa useita eri kasveja rinnakkain, jotka eivät ole saman kasvin juurilisäyksiä, vaan ne voivat olla saman kasvin siemenlisäyksiä.
Hoidon tärkein tehtävä on poistaa talven vaurioittamat, huonosti kehittyneet, valoa estävät ja vanhat, hedelmättömät oksat. Leikkaamalla voidaan myös rajoittaa kasvin halua valloittaa istutusalue juuriversoilla. Pensaassa riittää, kun siinä on 11–16 pääoksaa, jotka ovat 1–4-vuotiaita. Kvittenin kolmannen vuoden vahvimmat versot tuottavat runsaimman sadon.
Koska kvittenipensaan lehdet ovat pienet ja kasvi on melko harva, monivuotiset rikkaruohot kasvavat pensaaseen melko helposti. Ne kannattaa kitkeä mahdollisimman varhain, sillä terävät piikit tekevät tästä työstä erittäin hankalaa. Siksi on viisasta puhdistaa maa huolellisesti monivuotisten rikkaruohojen juurista ennen istutusta ja peittää pensaan alla oleva pinta sanomalehtipaperikerroksella, jonka päälle on lisätty sopiva kerros kaarnanlastuja tai jyrsityä turvetta.
Käyttö
Useimmiten equanimumia käytetään puutarhassa visuaalisena ilona, yksittäin, ryhmissä tai matalana pensasaitana. Viileänä keväänä tulipunaiset kukat kestävät lähes 3-4 viikkoa. Jotkut lajikkeet kukkivat uudelleen kesän jälkipuoliskolla. Hedelmät kypsyvät yleensä syys-lokakuussa. Koska kypsät hedelmät ovat vihreitä, vaaleanvihreitä, keltaisia ja joskus myös punertavia, mutta täysin kovia, voimakas miellyttävä tuoksu osoittaa niiden olevan kypsiä. Kuten omenoilla, kypsyyden voi tarkistaa siementen väristä. Hedelmien korjaamisessa ennen pakkasten alkua kannattaa olla varovainen, sillä ensimmäiset yöhallat voivat pilata hedelmät. Jotta hedelmät kuitenkin kypsyisivät pensaassa mahdollisimman pitkään, voidaan ensimmäisten yöhallojen saapuessa käyttää pakkaskangasta tai muuta sopivaa materiaalia.
Kvittenin hedelmiä on perinteisesti käytetty raa'ina hillona, sokerin kanssa kerrostettuina, hillojen ja marmeladien valmistukseen sekä kurpitsan ja muiden luomuhedelmien hillojen lisänä. Arvokkain tapa säilöä kvitteni on pakastaa se, joko yksinkertaisesti murskattuna monitoimikoneella tai mehuksi puristettuna jääpalapusseihin – näin voit nauttia sen ihanasta aromista myös talvella. Aromi säilyy myös alkoholissa. Kvittenin hedelmien lisäksi myös siemenet ovat arvokkaita, sillä ne sisältävät paljon jodia ja E-vitamiinia. Jauhettuja siemeniä voi lisätä erilaisiin puuroihin tai leivottaessa itse tehtyä leipää. Lisäksi silmuista, nuorista lehdistä ja versoista voi tehdä herkullista hapanteetä tai maustaa erilaisia ruokia.